Ihan ensimmäisenä on kiitoksen sanat lausuttava Rouva V:lle, jolta kävin hakemassa punaista marsipaania! Ei yhtään hassumman makuista, jopa näin marsipaanidissaajan mielestä ja hyvin taipui Salaman päälle. Onneksi tällaista tavaraa on pienen automatkan päässä kaupan :) Ostin myös Ticcinomassaa paketillisen ja jemmailen sitä viikon muihin kakkuihin.
Vaikka marsipaani olikin sitten hyvän väristä ja antoi sileän pinnan, ei se silti valitettavasti anna anteeksi hieman epätasaista kreenimipintaa. Salaman pupillitkin ovat sen verran pienet, että on vähän diiseliä mennyt liikaa...
Jostain syystä nämä Salamat tuppaavat näyttämään yhä enemmän kuplavolkkareilta, eikä niiltä "littanoilta autoilta, jotka sanovat Wroooom", ystävääni lainaten ;)
Ei tämä auto nyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan taas mennyt, varsinkin kun tietoisesti liiallista kostutusta välttäen sain silti jostain syystä pohjan kovasti märäksi... Yllättäen saa myös aamupäivän vierähtämään hyvin yksityiskohtia näpertäessä, vaikka onkin vähän karsittu alkuperäisen Salaman sponsoritarroja yms.
Olen ihan pakkomielteinen näissä näpertämään renkaat erikseen, kun haluan ne noin vinoon (ihan kuin olisi auto juuri paikalle kurvannut :D) Tällä kertaa Salama sai vähän kruusatummat vanteet: Renkaat on tehty kukin yhdestä Käck-patukasta, joka on Pirkan Dominokeksin ympärille kietaistu ja keskelle sudittu hopeatomuväriä.
Hyvää synttäriä automies Oliverille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti