Kukkaputous

Gradu-jaloitteluna pyöräytin eilen ja tänään tällaisen (yllätysyllätys) kukkakakun, jota oli jo hyvissä ajoin aikaisemmin pyydetty... Minulla on siis periaatekakkulakko ennen 4.11., jolloin on itsemäärätty gradun deadline. Tulipas synkeitä kuvia synkkänä päivän.

Koristeina sokerimassaruusuja jos jonkinmoisia. Sisällä kakussa valkosuklaatäyte ja vadelmasosetta. 

Kertakaikkinen kukkaputous kakusta tulikin. Harmi, kun pikkukukista pääsi ropisenmaan nuo pienet nomparellit veks... parempi, etten sorki kakkua enää, menee pian pursotukset plörinäksi. Inspiraation pursotuksiin löysin Mimmin keittiö -blogista. Kivaa tehdä vähän taas toisenlaisia koukeroita.

No niin, päivän hempelykiintiö on täynnä. Edelleen mietin, että miksi ihmeessä haluan aina tehdä vain vaaleanpunaisia söpöstelykukkasia, vaikken ole yhtään sellainen ihminen muuten? Ja voi olla, että kuvien jälkeen ripottelin kukkasten päälle vielä vähän glitterhilettä.... ihan vähän vaan... pikkuisten.

Btw, osallistuin Rajalan kamerakilpailuun tässä linkissä. Käykääs klikkailemassa meidän Rusinan kuvaa tai sitten muuten vaan kurkkimassa hienoja ja vielä hienompia valokuvia.

Vadelmarahkapiirakka

Tällaista tänään, maha vaan kasvaa syödessä. Koska vähän jäi vielä hääkakuista kiehautettuja vadelmia, päätin pyöräyttää kakkupohjia leipoessa sovelletun version mustikkarahkapiirakasta käyttäen vadelmat pois kaapin perukoilta.

Sinänsä tämä pikapiirakka ei ulkonäöllään juhli koukeroisine reunoineen, mutta soseutettu vadelma antaa täytteelle hauskan värin (ja maun, vaikka nyt alkaa ollakin vadelmakiintiö aikas täynnä...).

Peruspiirakkaohjetta käytin:

1dl Sokeria

100g voita 

1 kananmuna

1dl vehnäjauhoja

1dl perunajauhoja 

1tl leivinjauhetta.

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää muna vatkaten. Sekoita kuivat keskenään ja lisää seokseen.

Täyte: 

1prk rahkaa

1dl sokeria

1 kananmuna

marjoja maun/näön mukaan

Sekoita ja kaada voideltuun (ja jauhoitettuun) vuokaan levitetyn pohjataikinan päälle.

Paista 175 asteessa kunnes kypsä (olisikohan minulla ollut ensin keski- ja sitten alatasolla jotain 40-45 min... huomaa, kun alkaa tuo täyte hyytyä ja reunat ovat saaneet väriä. Pidin varmuudeksi kauan, kun yleensä saan nämä tätäkin enemmän mössöksi jäämään!)

Tiedä sitä nyt sitten, onko ihan maailman kaunein piirakanpala, mutta hyvää oli!

Hääkakku

Olimme viettämässä serkun ja hänen kauniin morsiammensa häitä lauantaina hotelli Kämpissä ja olin saanut jo hyvissä ajoin pyynnön tehdä kyseisiin juhliin kakkua. Toiveena oli jotain samankaltaista kuin Kakkuhelmi oli taiteillut täällä, mutta ilman päälikoristeita.

Varsinaisia valokuvia ei ehditty kokonaisesta kakusta pahemmin ottamaan. Tämä epäselvä otos on screen shot kakunleikkausvideolta, jolla näkyy myös inhottavan valaistuksen esilletuomat kuhmut ja muhkurat :( Nauha kakun ympärillä on marsipaania ja kakun vieressä kolme gluteenitonta muffinssia vadelmarahkasydämellä, valkoisella päälisellä ja mustalla rusetilla.

Kakun kokosin Wiltonin kerroskakkulautasia käyttämällä... Ymmärsin vasta kakkua kootessani, että olisi niitä putkia voinut vieläkin lyhyemmäksi sahata, sillä vaikka niitä melkein sentin kakun korkeudesta lyhemmäksi pätkäisinkin, silti jäi n. puolis senttiä pikeerillä umpeen läträttäväksi, mikä selittää nuo massiivisen mustat pursotusyritelmät. 

Sisällä siis suklaakakkupohja ja vadelmarahkatäyte. Kreemiä ja sokerimassaa. Käytin toiveesta muuta massaa kuin ticcinomassaa ja ostin sitten sitä R:llä alkavaa (en nyt muista nimeä...) massaa... Käytättäekö te sitä kakkujen kuoruttamiseen?! Ei meinannut tulla siistiä, ei, kun massa vaan repeili ja hajoili ja päälisestä tuli todella paksu, kun ei voinut reunojen hajoamisen pelossa kovin ohueksi tehdä... Eli back to tutut ja turvalliset sekä ennen kaikkea toimivat paikallisen kakkumestarin diilaamiin marseihin yms.

Onneksi oli kakulla tarjoilija leikkaamassa palasia juhlavieraille, koska oli sen verran tuhtia tavaraa. Muuten ei varmaan ihan niin paljon olisi mennyt. Jos muuten jollain on vinkata jotain hypersuklaista kakkupohjareseptiä ("kakunmuotoinen suklaa"), niin otetaan vastaan sellaiset, jotka sisältävät suklaata.

Ei nyt ihan Kakkuhelmen hienostuneille taidonnäytteille vedä vertoja ja pikeerin käsittelyä pitää vielä treenata, mutta olen tyytyväinen nyt kun ensimmäinen iso kakku on koettu ja tehty. Kiitos kaunis hääparille luottamuksesta tärkeänä päivänä! Kakku pääsi kerrassaan mahtaviin puitteisiin juhlistamaan teidän päiväänne. 

Ja Janne, uskotaan että maistui ;) Kiitos myös siskolle kuvaamisesta. 

Salama Mcqueen radalla -kakku

Hello Kittyn kanssa uuteen kotiin lähti tämä Salama McQueen -kakku, joka oli mansikkarahkatäytteellä täytetty. Omasta mielestäni ehkä viikonlopun onnistunein kakku, ainakin noin hermojen menettämisen asteella :) Mikähän siinä on, että lähiaikoina on jostain syystä ruvennut jännittämään taas tämä leipominen? Tai sitten käsien tärinän syynä on kupin verran runsaampi aamukahvi!

Tässäkin alla voisokerikreemi, jotta tuo musta marsipaanirata ja koristeet pysyvät paremmin ojennuksessa. 

Hiffasin sitten vasta tässä vaiheessa, että tuollaiset marsipaanihahmot pysyy paremmin kuosissaan kuin ne sokerimassasta lihoneet Hello-Kittyt ja nallekarhut.  Salama tekee vähän tuollaista korjausliikettä, toivottavasti ei pääse pyörähtämään ympäri :)

Onneksi olkoon päivänsankarille vielä!

Hello Kitty vol.3 (kaiketi ainaskin)

Ei kulje niin kuin Strömsössä! Hello Kitty -kermakakkua pyydettiin 2-v. synttäreille. Sisälle laitoin maitosuklaatäytettä ja banaanin siivuja 25cm kakun molempiin väleihin. Siihen asti kaikki ihan jeespoks, mutta jostain syystä tässä kakussa tuo kerma ei oikein nyt minua totellut. Mahdoin varmaan vähän yli sitä vatkata ja tuli aikas röpelöistä jälkeä. 

Kakun päällä on kerros voisokerikreemiä, jotta marsipaanilaatta pysyy kuosissaan paremmin. Ja tietty paljon hilettä :)

Mutta joo, kaipa tällä blingbling-määrällä nyt synttärit tulee vietettyä :)

Onnea päivänsankarille!

80-vuotiskakku

Olipas kerrassaan kermakakkujen lauantai! Onneksi tuli hommailtua iso satsi kermaa, josta menikin sitten aikas monta litraa...

Kunnioitettavaan ikään ehtineelle ystävän isoäidille tein kaksi 26cm halkaisijan kakkua sitruuna-vadelmatäytteellä. Kermaa tuli muistaakseni 1,2 l, neljän sitruunan kuori, kaksi 180g tuorejuustopakettia, sokeria, sitruunamehua. Millac Cold -kerma (älkääkä kukaan nyt saivarrelko, tiedän, että on kasvisrasvavalmiste :) ) vaahtoutuu niin tujuksi vaahdoksi, että eipähän tarvita liivatteita tai muutakaan. Vadelmaosuus on vadelmojen ja vadelmahillon sekoitus, jota joka välissä.

Ja taas tämä rähmäkäpälä päästettiin läträämään suklaan kanssa! 

Ei vieläkään ole myöskään auennut, miten saa siloiseksi tuon kermakakun pinnan... 

Välinekysymys?

Hieman vaatii taas opettelua uuden kerman käyttö mm. miten kovaksi kannattaa vatkata (siitä lisää Hello Kitty -kakussa) ja paljonko sokeria vaatii yms. Mutta koska ensi viikon hääkakut tulee olla laktoosittomia, olen ihan hyperkiitollinen Rouva V:lle tästä(kin) vinkistä :) 

Kaikeasta tästä itsetutkiskelusta huolimatta:

Onnea päivänsankarille!

Ja kiitos luottamuksesta kakkuilussa :)

Joskus sitä toivoo, että olisi kissa...

Kissan elämää: Nukkumista, syömistä ja ulkoilua silloin kun haluaa. Joskus (usein) olen hieman kateellinen näille meidän neljälle pikkuotukselle...

Näin gradun kotiäitinä kissojen päivärutiinit ovat tulleet aikas tutuiksi. Aamulla pieni lenkki pihalla...

Kotiin syömään ja vähän lämmittelemään tassuja syliin, jos sellainen on vapaana... Rusina, tuo oranssi tapaus ehtii kotiin aina aamupalapöydän viereen kyttäämään, jos jotain herkkuja tippuisi.

Sitten päiväunet.

Vähän ulkoilua ja päiväunet.

Kun on levännyt hyvin, jaksaa ottaa taas pienet torkut...

Väsyneitä kissanpoikia köllimässä auringossa on joskus kertakaikkisen hankalaa katsoa.

Jos kirjoittaminen ei suju, liityn hetkeksi seuraan ja johan taas on pää täynnä ajatuksia.

Onneksi tässä toivottavasti pääsee kokopäiväisesti harrastamaan hetkeksi kissanelämää, kun saa tuon gradupahasen pois nurkista pyörimästä (nytkin pitäisi kahlata eräs artikkeli...).