Talvinen 60-vuotiskakku

Appiukkokokelaalle tällaista 60-vuotiskakkua pakersin kaksin kappalein tänään. Ja tänään tarkoittaa kaikin puolin tänään, sillä eilen oli koko päivän iloisesti sähköt poissa.

Laatukuvaa kännykkäkameralla, kun järkkäri lainassa. Eli aina toimiva ruskean ja vaaleansinisen liitto, sisällä Ikean tummasta suklaasta tehty täyte, jonka seurana mansikkasosetta. 

Onpahan edes täällä lumihiutaleita.

Joulukarkkeja

Tällaisia kokeiluja lähti tällä kertaa sukulaisille ja tuttaville. Ihan kuin ei jouluna muutenkin olisi makeaa!

Vasemmalla vadelmamarmeladeja suurin piirtein Pullahiiren ohjeella, tosin vain desillä vettä, kokonaisella paketilla sokeria ja noin 6 dl tavallisia pakastevadelmia.

Piparminttusydämiä, joiden tekeminen ei kyllä ollut ihan minun bravuri: suklaalla kuoruttamisessa on suklaata kaikkialla muualla kuin kohteessa. Ullan ohjeella mentiin, mutta mansikan vaihdoin piparminttuun. Täytteenä periaatteessa todella tönkköä pikeeriä.

Piparkakkupopseja: murskattuja pipareita ja appelsiinituorejuustoa niin, että tulee hyvä pyöriteltävä taikina. Päällä valkosuklaata ja tietysti taas hileitä. 

Tein myös toisen marmelaadikokeilun sekamarjoista. Tuli liian löysää, joten laitoin desinfioituihin purkkeihin lusikoitavaksi vaikka paahtoleivän päälle. 

Hyvää joulunjälkeistä elämää itse kullekin!

Piparkakkuja ja lumiukkoja

Tällä kertaa isän firmalle Remonttikonttorille pakersin joulutervehdyksiksi muutaman piparkakkuasetelman lumiukkoineen sekä sirkkelinterän mallisia pienempiä pipareita.

Lumiukko pääsi kunnon löylyihin näissä asetelmissa, joita tein yhteensä viisi.

Kiuaskivinä pilkottuja salmiakkikarkkeja. Kiuas hieman rouheisen näköinen, kun kummasti pikeerinteon ja itse koristelun välillä suunnitelmat pääsee paisumaan alkuperäisistä.

Kondiittorin sokeria siniseksi värjättynä ja hileillä höystettynä ikkunasta näkyvänä tähtitaivaana.

Mukaan lähti myös 15+15 sirkkelinteräpiparia. 

Piparkakkuja myyjäisiin

Tässä muutaman päivän olen innoissani pakertanut piparkakkuja eläinsuojeluyhdistys Dewin joulumyyjäispöytään Turun VPK-talolle sunnuntaiksi. Meidän mahtavanparas Rusina-kissa on tullut Dewiltä.

Intoa on ollut enemmän kuin kokemusta ja olen uskonut käteni vakauteen enemmän kuin käsi minua, mutta jos jostain olen illan pimeinä tunteina pitänyt, niin siitä, että on sellainen olo, että oppii koko ajan uutta. Ei ihan esikuvansa (monet jo varmaan arvaavat kenen) vertaisia, mutta yhtään piparia ei edes seinään tullut heitettyä! :)

Ideat on kaikin puolin netistä apinoituja ja mökin kaavat löytyvät pikeerimestari Ebeltä täältä.

Lumiukkoset ottavat aika lunkisti ilmastonmuutoksen...

Isälle kissasynttärikakkua

Isälle pyöräytin tällaisen synttärikakun Wagner- ja Timon-kissoilla.

Sisällä irish coffee -täyte, joka on alunperin juustokakku. Ohje löytyy täältä, riittää runsaat kerrokset 24cm kakun molempiin väleihin.

Vaakku.

Timppa.

Jämätäytteestä pikkuleivoksia. Muuten hyvä, mutta juuri kun olin täyttänyt pari silikonista muffinssivuokaa hokasin, että voi olla hankalaa saada pois vuoasta.

Ja oli.

Päällä suklaamassasta tehty kokeilukukkanen.

Ehkä pian olisi jo piparkakkujen leipomisen aika?

Ja Bing Crosbyn joululaulut soi...

Tunnustus ja muuta höpinää

Pitkästä aikaa tänne on taas mitään tullut kirjoiteltua, koska vähän monestakin syystä on ollut kakkurintamalla hiljaista: Gradun viimeistely vei tuossa hieman aikaani (taas) ja piipahdettiin myös Thaimaassa marraskuunkarkumatkalla pari viikkoa.

Mutta ihkaensimmäiseksi oikeaksi asiaksi pitää mainita ahkeralta kommentoijalta Herkuttelijalta tullut tunnustus! Herkuttelijalle kiitokset, monasti on kannustuksesi päivääni piristänyt :) Itse olen hävettävän vaisu kommentoimaan ja voi olla, että tunnustuksetkin jää taas laittamatta eteenpäin: Kaikesta huolimatta kollektiivinen tunnustus kaikille bloggareille!

Koska tunnustus on sama kuin aiemmin saamani, voi vastauksia käydä kurkkimassa täältä.

Tässä muutama kännykkäkameran otos matkalta, jossa kamerakin halusi alkupäivinä uimaan.

Kirja-ranta-aurinko-uiminen, hyvin toimiva lomaresepti.

Huomenna luvassa kakku pitkästä aikaa:)

Isänpäiväkakkuja

Omalle isälle ja appiukkokokelaalle tein samasta suklaakakkutaikinasta kakut appelsiinikermavaahdon kera. Kakkutaikina on aikas jöötiä, neljännes kilo suklaata ja vähän jauhoja pitämään kasassa, mutta kaffen kanssa maistui. Ohje löytyy täältä, tosin vähensin desin sokerimäärästä.

Appelsiinikermavaahdossa oli 6dl kermaa (Millac Gold), sokeria ja yhden appelsiinin kuori. Omaan makuun olisi voinut olla vielä vähän lisää appelsiinin makua, mutta voi olla, että vielä huomiseksi maustuu enemmän. Koristeet marsipaania kumpaisessakin.

Omalle isälle hieman rakennushenkistä.

Työkaluista vähän kirjailtua ja sydäntä peliin myös.

Halusin pitkästä aikaa ruiskia kermavaahdot vähän noin krouvisti, mielestäni suklaakakku vaatii tuolaista vaahtoista höhhöä kaverikseen. Joskus sileä marsipaanipinta ei ole se kaikkein herkullisimman näköinen.

Naapuriin lähti pienempi kakku isänpäiväkukkineen.

Ohjeen taikinan paistoin 20cm ja 15cm vuoissa, pienemmän leikkasin kolmeen osaan, isomman kahteen.

Remonttikakun tuhoamiskuva. Aika jöötiä suklaata.

Wagner-kissa porukoilla ottaa lunkisti tästä kaikesta juhlahössötyksestä huolimatta :)

Hyvää isänpäivää kaikille isille!

Isänpäiväennakko 2011

Tässä virittäydytään isänpäivän tunnelmaan hieman ennakkona ystävän pyynnöstä. Piiiiiitkästä aikaa kakkuilua siis ja tällä kertaa vadelma-mansikka-valkosuklaatuotos (valkosuklaatäytettä ja molemmissa väleissä mukana menossa vadelmahillo-mansikkasoseraita) sokerimassa-marsipaanipinnalla.

Jotenkin oli olevinaan hankalaa koristelua keksiä... Mutta kai sitä isille saa olla kukkia ja sydämiä?

Kukkien sininen väri on Wiltonin sky blue, jossa inan verran Wilttonin pinkkiä (taas kiitokset vinkistä Piikkiön suuntaan :) )

Muuten, mitenkäs muut säädettävän reunavuoan käyttäjät: Minusta tuntuu, että säätösysteemin takia kaikista, varsinkin pienemmistä, kakuista tulee vaan tällaisia kananmunan muotoisia tai soikeita... onko jotain kikkakolmosta, jolla asiaan voisi vaikuttaa?

Hömppää:) 

Niin ja ei isäkään päässyt ilman glitteriä...

Päivän hyvä työ...

Muutama viikko sitten liityin Sharewoodiin, joka on virtuaalinen metsä, jossa mainoksia klikkaamalla saa tuettua valitsemaansa järjestöä 5snt/mainos/päivä. Vaikka välillä summa voi tuntua pieneltä, niin on mukava netissäroikkujana käydä tällaista klikkailemassa ja muodostaa pienistä sentistä iso puro. Suomen Eläinsuojeluyhdistyksellekin rahaa on kertynyt melkein 3500€ ja varmasti erityisesti pienemmille avustuskohteille yksikin klikkaus on eteenpäin. Sivusto perustuu siis mainostajien tukiin klikkailujen perusteella ja on täysin maksuton jäsenilleen: omasta mielestäni kerrankin järkevää mainostajien ja järjestöjen yhteistyötä, saisi jopa olla lisää mainoksia, joista osa on ollut ihan mielenkiintoisia.

En siis mitenkään nyt paasaa vaan vinkkaan helposta tavasta saada hyvä mieli itselle ja samalla auttaa :)
Eli jos kiinnostaa klikkailu, metsän kasvattaminen ja senttien kerääminen, niin tervetuloa liittymään Sharewoodiin esim. tästä linkistä.

Talvi saa tulla.